Tiedote jäsenkyselyn tuloksista

Suomen kasvatuspsykologit ry:n hallitus toteutti jäsenkyselyn jäsenistölleen huhtikuussa 2022. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Oulun yliopiston kasvatuspsykologian pääaineesta valmistuneiden, Suomen kasvatuspsykologit ry:n jäsenten työllistymistä, palkkatasoa, jatkokoulutuksen tarvetta sekä sitä, millaisia asioita jäsenistö katsoi tarpeelliseksi edistettävän, jotta kasvatuspsykologinen osaaminen tulisi paremmin tunnustetuksi ja hyödynnetyksi yhteiskunnassa. Kysely toteutettiin anonyymina sähköpostitse. Kyselyyn vastasi liki 50 % (29 hlöä) Suomen kasvatuspsykologit ry:n jäsenistä.

Vastaajista oli työelämässä mukana 89,7 %. Heistä 92 % työskenteli kokoaikaisesti ja 8 % osa-aikaisesti. Työelämän ulkopuolella olevia oli vastaajista 10,3 %. Heistä 2 oli työttömänä ja 1 kuntoutustuella.

31 % vastaajista kertoi työllistyneensä koulutusta vastaavaan työhön sisällöllisesti, mutta ei välttämättä palkkauksen puolesta. Työllistyminen omalle alalle on usein tapahtunut ”mutkien kautta”, ei heti valmistumisen jälkeen. 21 % ei ollut työllistynyt koulutustaan vastaavaan työhön ja muutama kertoi työllistyneensä osittain koulutusta vastaavaan työhön. Monet kertoivat työllistyneensä lisäkoulutuksen jälkeen tai aikaisemman koulutuksen perusteella.

66 % vastaajista oli hankkinut kasvatuspsykologian koulutuksen jälkeen toisen koulutuksen, joista yleisimpiä olivat opettajan, opinto-ohjaajan, psykologin ja sosiaalialan pätevyydet sekä erilaiset menetelmäopinnot. 17 %:lla vastaajista oli aiempi koulutus ja osa heistä oli työllistynyt nykyiseen tehtäväänsä jo ennen kasvatuspsykologian opintoja.

90 % vastaajista halusi lisäkouluttautua tulevaisuudessa, suurimmat syyt olivat oman työllisyyden parantaminen, palkkatason nostaminen ja uratoiveiden toteuttaminen. Suurin osa vastanneista haluaisi kouluttautua psykologiksi tai psykoterapeutiksi.

Kasvatuspsykologien työtehtävät vaikuttivat moninaisilta; työllisyyden hoito ja opetustehtävät nousivat esiin monessa vastauksessa. Suurimmat työnantajat olivat kaupunki tai kunta, oppilaitokset ja valtio. 48 % vastaajista kertoi työskentelevänsä opetusalalla, 24 % työllisyysalalla ja samoin 24 % sosiaalialalla.

Ansiotasoonsa tyytyväisiä oli noin kolmasosa vastaajista. Useat kertoivat päässeensä nykyiseen ansiotasoon pitkän työuran jälkeen ja muutamat kertoivat tyytyvänsä matalampaan palkkaan kuin mitä korkeakoulutus edellyttäisi. Ansiotasoonsa tyytymättömiä oli myös noin kolmasosa vastaajista. Palkan kerrottiin olevan liiton suosittelemaa pienempi, eikä sen katsottu vastaavan koulutustasoa tai työn vaativuutta.

Vastaajista 79 % koki voivansa hyödyntää kasvatuspsykologista tai psykologista osaamista työssään paljon. 7 % koki voivansa hyödyntää kasvatuspsykologista tai psykologista asiantuntemusta työssään jonkin verran. 14 % koki, ettei voinut hyödyntää kasvatuspsykologista tai psykologista asiantuntemusta työssään lainkaan.

Kysymykseen mitä toivoisit Suomen kasvatuspsykologit ry:n edistävän, oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Vastaajista suurin osa 79 % toivoi Suomen kasvatuspsykologit ry:n edistävän muuntokoulutuksen järjestämistä kasvatuspsykologista psykologiksi. Toiseksi eniten 71 % vastaajista toivoi yhdistyksen edistävän koulupsykologien tehtävän avaamista myös kasvatuspsykologeille. 58 % toivoi kuraattorien tehtävän avaamista myös kasvatuspsykologeille. 54 % toivoi kasvatuspsykologisen tehtävän perustamista esi-, perus- ja toiselle asteelle. Kyselyn vastaajista 4 % oli sitä mieltä, ettei uusia mahdollisuuksia kasvatuspsykologeille tarvita.

Avointen vastausten yhteenvetona voidaan todeta, että KM / KT kasvatuspsykologit näkevät oman osaamisensa arvokkaana ja ainutlaatuisena ja harmittelevat sitä, ettei kasvatuspsykologista osaamista ole tunnistettu ja tunnustettu yhteiskunnassa. Kasvatuspsykologista osaamista on kuitenkin ollut mahdollista hyödyntää monenlaisissa työtehtävissä, mutta samaan aikaan muodollinen kelpoisuus kuvataan kynnykseksi moneen työtehtävään. Tämän vuoksi monet ovatkin lisäkouluttautuneet päästäkseen toimimaan näissä tehtävissä. Kasvatuspsykologisella osaamisella kerrotaan työelämän kokemukseen ja myöhempään koulutukseen suhteutettuna olevan paljon annettavaa mm. opinto-ohjaajan, psykologian lehtorin, koulupsykologin, erityisopettajan sekä kuraattorin tehtävissä. Lisäksi monenlaiset sosiaalialan ohjaustehtävät kuvautuvat kasvatuspsykologista osaamista vastaavana työkenttänä.